perjantai 1. kesäkuuta 2012

Ekaa kertaa töissä

Aamulla oli töihin lähtö. Harjoittelu-paikkana on Cloud Ingénierie. Vähän jännitti, että miten menee ja millaisia työkavereita siellä on. Aamulla lähdettiin matkaan Jamilin, yhden muun IASTE:n pojan ja kahden muun harjoittelijan kanssa. Ensiksi matkustettiin junalla Tunisin keskustaan. Siellä jakauduttiin kahteen ryhmään, Jamilin kanssa lähdettiin toiseen ja muut lähti toiseen suuntaan. Matka jatkui 3 metrolla 4 pysäkin verran, sitten vaihdettiin 2 metroon. Itse kyllä ennemmin sanoisin noita ratikoiksi kuin metroiksi. Taas jäätiin 4:llä pysäkillä ja jatkettiin matkaa kävellen. Kaikki kulkuvälineet oli ihan tupaten täynnä, joten oli vaan pakko luottaa, että laski pysäkit oikein, sillä maamerkkejä ei tungoksessa nähnyt ja metroissa ei ollut mitään listaa pysäkeistä, niin kuin Pariisissa. Kävellessäkin yritin painaa reitin mieleen. Pysäkiltä suoraan, Nissanin kohdalla vasemmalle, ensimmäinen oikealle ja tien päästä vasemmalle. Kaikenlaisia maamerkkejä yritin myös katsella, että osaisin myös takaisin. Aamun jälkeen nimittäin pitää kulkea yksin töihin ja takaisin.

Oltiin jo melko lähellä työpaikkaa, kun auto pysähtyi ja kyydissä ollut mies tervehti Jamilia. Jamil jutteli hetken miehen kanssa ja esitteli meidät toisillemme. Nimi ei kuulostanut tutulta, joten ajattelin että mies on joku Jamilin kaveri. Pyysivät nousemaan auton kyytiin ja mennessäni autoon Jamil sanoi: "He is your boss." Menin sitten siis pomon kyydillä töihin, on sitä huonompiakin tapoja aloittaa uudessä työpaikassa ;D. Töihin päästyämme Jamil varmisti että pärjään ja lähti omaan työpaikkaansa. Ensiksi käytiin läpi yrityksen tämän hetkisiä projekteja, jotta saisin paremman käsityksen firman toiminnasta. Keskusteltiin vähän millaista työtä alan tekemään ja lähdettiin viereiseen kahvilaan kahville :). Loppu päivän tutustuin materiaaliin, jonka avulla kuulemma tiedän kolmen viikon päästä kaiken tietämisen arvoisen käytettävästä ohjelmointi-kielestä ja työkaluista. Päivällä yksi samassa huoneessa työskennellyistä työntekijöistä lähti käymään kaupassa ja kysyi tarvitsenko mitään. Sanoin, että en tarvitse mitään, takaisin tullessa toi kuitenkin minullekkin mansikka-pirtelön ja keksipaketin :D

Töistä lähtiessä jännitti, että osaanko takaisin. Metroasemalla oli helppo ostaa lippu ja osuin jopa oikeaan metroonkin. Asemilla aina mietin, miltä raiteelta tultiin ja menin toiselle. Toiseen metroon osuminen oli vähän vaikeampaa, sillä raiteita oli 4. Onnistuin kuitenkin osumaan taas oikeaan metroon. Junalipun ostaminen ei ollutkaan niin helppoa, sillä piti tietää minne olin menossa ja saada se kerrottua ranskaa puhuvalle lipun myyjälle. Lipun sain lopulta ostettua ja jopa osuin taas oikeaan junaan, vaikka asemalla arvoin menemistä toiseen junaan. Yllättävän helppo oli myös osata juna-asemalta takaisin kämpille. Ensiksi kävin naapuri talossa pyörähtämässä, mutta nopeasti huomasi olevansa väärässä talossa. Ovella meinasi olla suurimmat ongelmat koko matkalla. Avain nimittäin kääntyy lukossa tyhjää, jos sitä kiertää väärään suuntaan. Jotta oven saa auki, pitää avainta kääntää ensin tyhjät pois ja sitten vasta lukko aukeaa.

Täällä on vasta iltapäivä, sillä kello on kaksi tuntia Suomen aikaa jäljessä. Pitää hetken aikaa odotella, että pahin helle vähän hellittää, näyttää nimittäin olevan 32 astetta lämmintä :). Illemmalla voisi taas lähteä kiertelemään lähialuetta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti