Kelibia

Lauantaina suunnattiin Kelibialle. Tällä kertaa Iaestelaisista lähti Jamil ja Ahmed. Dudu ja yksi muu vanha Iaestelainen olivat myös mukana varmistamassa, että kaikki menee hyvin.
Aikataulussa lähtöajaksi oli merkitty 9.30. Noin kello 9.20 kävin viemässä roskia ulos ja lähes kaikki uudet harjoittelijat (korkeintaan South-tripillä käyneet), istuivat tavaroineen ulkona odottamassa. Ensimmäiset olivat kuulemma tulleet ulos ja yhdeksältä. Niillä on vielä paljon oppimista Tunisiassa elämisestä, kaikki tapahtuu kyllä, vaikkei välttämättä ihan juuri kellon mukaan. Hyvin ehdittiin mm. lakanat pestä ja tehdä cd bussissa kuunneltavaksi aamulla ennen lähtöä. Matkaan lähdettiin 10.30 aikoihin, bussin papereiden kanssa oli ollut jotain ongelmia. Bussihan oli siis tuttu (muttei välttämättä niinkään turvallinen) yliopiston bussi, jolla on kaikki reissut South-trippiä lukuunottamatta tehty. Ei ollut kaikki uusista ihan tyytyväisen oloisia, mutta kyllä nekin tottuu. 

Tällä kertaa ei asuttu hotellissa, vaan meillä oli talo, jossa asuttiin. Sänkyjä ei riittänyt kaikille, vaan osa joutui nukkumaan patjoilla lattialla. Silti meinasi tehdä vähän tiukkaa löytää kaikille nukkumapaikka. Sitä ei kuitenkaan kannattanut heti murehtia, vaan lähdettiin rannalle uimaan, sillä ranta oli heti vieressä. Oli kuitenkin sen verran likainen, että päätettiin muuttaa suunnitelmia. Hypättiin bussiin ja mentiin Kelibian kuuluisalle rannalle. Ranta oli hieno, puhdas ja melko täynnä. Mahduttiin kuitenkin hyvin sekaan. Vesi oli todella kirkasta, veden alla näki pitkälle ja pohjan näki kirkkaasti syvälläkin. Rannalla oltiin melkein auringonlaskuun  asti, sillä ravintola, johon oltiin menossa syömään, oli ihan vieressä. Rannalla ollessa Moez liittyi joukkoon. Ravintolaan mennessä nähtiin mahtava auringonlasku.

Yuliya ja Ahmed pelaamassa iltahämyssä

Ilta saapuu

Auringonlasku

Auringon laskettua (n.19.35) sai vihdoin alkaa syömään. Melkoinen nälkä olikin, kun edellisen kerran oli syönyt yhden aikaan yöllä. Ensimmäisenä ruokalajina oli keitto, taisi olla tomaatti-keitto, jossa oli tonnikalaa. Tonnikala on muuten semmoinen aines, jota laitetaan täällä melkeinpä jokaiseen ruokaan. Toisena ruokalajina oli brickejä tonnikala-sinappi täytteellä. Kolmantena saatiin varsinainen pääruoka, valinnan mukaan kalkkunaa tai kalaa. Jälkiruuaksi saatiin perinteisesti vesi- ja hunajamelonin paloja. Ruoka maistui todella hyvälle ja sen jälkeen oli kyllä melko täysi olo. Ei taideta kyllä laihtumaan päästä, vaikka päivät paastotaankin ;). 

Ravintolan jälkeen oli tarkoitus mennä kierrokselle katsomaan kaupunkia, mutta pojat ei olleet ottaneet huomioon, että auringonlaskun jälkeen on yleensä melko pimeää. Mentiinkin sitten kahvilaan istumaan iltaa. Useita tunteja siellä taisi vierähtää, viimeiset juomatkin saatiin vasta pari tuntia tilauksesta. 

Moez, Ahmed ja Raluca

Jääkahvia kermavaahdon ja jäätelön kera, hinta 4 dinaaria

Loppu yö vietettiin talolla, vaan ei suinkaan nukkuen, vaan makoiltiin katolla olleella parvekkeella ja katsottiin tähtiä. Melkein yhtä hieno tähtitaivas oli kuin Saharassa. Kolmen aikaan vietettiin S'hour, viimeinen tilaisuus syödä ennen kello 3.30 rukouskutsua ja päivän paastoa. Pojat oli valmistaneet meille perinteistä makeaa couscousia. Siinä oli käytetty mm. maitoa ja siinä oli taateleita ja keltaisia rusinoita. Päälle pirskotettiin vielä vähän ruusuvettä. Ruokaa oli paljon ja kaikki halukkaat sai varmasti mahansa täyteen. Ihan heti ei pitäisi huomenna nälkä yllättää :).

Masfouf

Ruuan jälkeen istuttiin parvekkeella juttelemassa ja viimeiset taisi mennä nukkumaan puoli 4:n pintaan. Itse jatkoin vielä valvomista, sillä aurinko oli juuri nousemassa ja näköala oli otollinen auringon nousun seuraamista varten, eihän sitä malttanut jättää välistä :). Auringon nousu oli todella kaunis ja tunnin päästä siirryin viereiselle parvekkeelle nukkumaan. 

Sunnuntai aamuna heräsin puoli yhdeksän aikoihin auringon paistaessa kasvoihin, ei mitenkään huono herätys :). Lähtö ajaksi oli sovittu 9, joten sama oli nousta. Yhdeksän ja kymmenen välillä suunnattiin katsomaan läheistä linnoitusta. Vähän kulttuuriakin välissä :). Linnoitus oli hyvin säilynyt ja hyvin hoidettu. Erityisen hienoja oli osa seinistä, kivet olivat todella erikokoisia ja värisiä, kivien välisessä laastissa oli mielenkiintoisia pyörökuvia ja jopa kotilon kuoria näkyi siellä täällä. 

Muita odotellessa voi vaikka hetkeksi torkahtaa ;)

Tuuli oli harvinaisen kova

Linnoituksen jälkeen suunnattiin samalle rannalle, jossa oltiin lauantaina. Tällä kertaa saatiin melkein koko ranta itsellemme, sillä keli oli Tunisialle hyvin epätyypilliseen tapaan pilvinen ja jossain väleissä jopa ripsi vettä! Melkein samantien, kun lähdettiin rannalta pakkaamaan, aurinko alkoi paistamaan... Talolla käytiin suihkussa, pakattiin ja lähdettiin takaisin kotiin. Matka ei ollut pitkä, mutta takaisin piti olla hyvissä ajoin ennen päivän paaston päättymistä. 

Hyvästejä ja Ramadan

Ensimmäiset harjoittelijat saapuivat tänne kesäkuun alussa, joten ensimmäiset, kuusi viikkoa täällä olevat lähtivät tällä viikolla. Ensimmäinen lähtijä oli Fuad. Hän lähti maanantai aamupäivänä. Hyvästit sanottiin jo sunnuntaina, sillä suurin osa porukasta oli töissä Fuadin lähtiessä. Täällä ei ole tullut aikaa, eikä lähtemistä oikeastaan edes ajateltua, sitten yhtäkkiä todellisuus iskee ja porukka pikku hiljaa hajaantuu ympäri maailmaa.

Seuraavat jäähyväiset olivat vuorossa torstaina. Oltiin kaikki Ahmedin talolla allas-juhlissa ja Ewan piti lähteä lentokentälle, sillä kone lähti kahdelta aamuyöllä. Ewa asui muualla pari viikkoa ja vain viimeisen yön oli takaisin La Goulettessa.

Juhlissa kirjoiteltiin kaikille tällä viikolla lähteneille terveisiä vihkoon. Ruth oli tehnyt Majdille ja Omarille kuva-kollaasit, johon oli lisännyt myös lausahduksia menneiltä viikoilta. Betty teki julisteen, johon kirjoitti 100 sanaa tästä kesästä. Itse hankin Majdille hatun ja varvassandaalit, sillä Majdilla ei ole kotona meitä, joilta aina varastaa hattu ja kengät tarvittaessa...

Last dance

Allasjuhlat oli hauska kokemus. Pojat liekitti grillasi makkaraa ja pihvejä grillissä. Eivät selvästikkään kovin kokeneita hommassa olleet ;). Kaikesta huolimatta ruoka oli ihan hyvää. Parasta juhlissa oli tunnelma. Varmaan puolet porukasta (minä mukaan lukien) lensi altaaseen vaatteet päällä, mukava oli yrittää kuivaa illan aikana :). 

Perjantaina ei menty Ruthin ja Bettyn kanssa töihin, sillä haluttiin olla hyvästelemässä Majd ja Omar. Majdin lento lähti aikaisemmin ja Ahmed lupasi viedä hänet kentälle. Aamulla käytiin kävelemässä Majdin ja Bettyn kanssa rannalla. Muisteltiin Bettyn ja Majdin ensimmäistä päivää täällä, silloinkin käytiin samalla rannalla ja oltiin niin innoissamme tänne tulosta. Tuntuu kuin se olisi ollut vain hetki sitten. Niin paljon on kuitenkin tapahtunut tässä välissä. Ennen tänne tuloa en osannut edes toivoa ystävystyväni kenenkään kanssa näin hyvin. Odotin saavani kavereita, ehkä jonkun ystävänkin, mutta täällä olen saanut perheen. Perheen, joka pikku hiljaa levittäytyy ympäri maailmaa. Hyvästien sanominen oli vaikeaa ja joudun tämän kesän aikana sanomaan yksi kerrallaan hyvästit vielä monta kertaa, sillä suurin osa on täällä vain kuusi viikkoa. Minulla sen sijaan on tällä hetkellä ainakin reilu kuusi viikkoa vielä jäljellä, olen täällä olemiseni puolessa välissä. Todellakin toivon, että vielä nähdään, sen verran rakkaiksi osa ihmisistä täällä on tullut ♥. Somewhere, sometime, somehow.

Tänään alkoi myös Ramadan. Seuraavan kuukauden ajan ruokapaikat ja osa kaupoista on kiinni päivällä ja muslimit eivät syö eivätkä juo auringonnousun ja laskun välisenä aikana. Meilläkin on tarkoitus ainakin yrittää olla syömättä päivällä, vedestä ei kuitenkaan luovuta, ei vain juoda sitäkään julkisesti. Syödä saa aamuyöllä kolmen aikaan, ennen aamun rukouskutsua ja seuraavan kerran saa syödä auringonlaskun rukouskutsun jälkeen. Ramadanin tarkoituksena on samaistua köyhiin ihmisiin, joilla ei ole varaa ruokaan ja veteen. Kokemuksena tulee olemaan varmasti mielenkiintoinen.

Minne ihmeeseen minä parkkeerasinkaan kamelini?

Viime viikolla oli kauan odotettu Iso Etelän reissu (Big South trip). Perjantaina lähdettiin jopa melkein ajoissa liikkeelle. Bussi, jolla lähdettiin oli mahtava. Penkit oli pehmeät ja kiinni lattiassa ( ;D ). Parasta bussissa oli ilmastointi! Ei tarvinnut pitää ikkunoita auki ja tukehtua siitä huolimatta. Ainoa huonopuoli oli se, että musiikkeja ei saatu kuulumaan. CD-soitinta ei bussissa ollut ja USB-tikun adapteri ei toiminut bussissa.

Bussin tärkein osa ;)

Thursday, July 12

06h30: Departure from La Goulette. (the real 06h30, not the tunisian one)
09h30: Arrival to Kairouan(sightseeing in mosque Oqba Inb Nafi, antic ruins, ….)
11h00: Departure from Kairouan
14h00: Arrival to Gafsa(Lunch, 45 minutes and I really mean it)
14h45: Departure to Tozeur
17h15: Arrival to Tozeur (ElOued Residence)
17h30: Relaxation, Swimming pool…
19h00: Sightseeing in the old Medina famous for its attractive Architecture bricks
21h00: Dinner
22h30: Free program

Ensimmäinen pysähdys oli Kairouanissa. Pysähdyttiin ensin yhdessä paikassa katsomassa maisemia. Nähtiin mm. altaat, jotka oli rakennettu aikoinaan juomaveden varastointia varten. Seuraava pysähdys oli melkein nurkan takana, vuorossa oli muslimien pyhä paikka. Rakennus oli todella hieno ja koristeltu. Pysähdys ei ollut
pitkä, sillä seuraavana oli vuorossa Oqba Inb Nafaa moskeija, eli Great Mosque of Kairouan. Moskeija oli todella hieno ja se on Tunisian tärkein Great Mosque. Moskeijan pihalla oli ensimmäinen aurinkokello, joka oli rakennettu kertomaan rukousajat. Molemmissa paikoissa osa porukasta sai huivit/viltit peitokseen, polvet ja olkapäät nimittäin pitää olla peitettynä sekä miehillä, että naisilla ennen sisälle menoa. Ennen matkan jatkamista käytiin moskeijan vieressä olevassa kaupassa. Kaupan katolta oli hieno näkymä moskeijan sisäpihalle ja hetki oli aikaa shoppaillakkin, sillä hinnat olivat kuulemma alhaisemmat kuin monessa muussa paikassa.

Fuad ja Majd

Ania moskeijassa

Great Mosque of Kairouan

Matka jatkui kolmisen tuntia Gafsaan. Siellä pysähdyttiin lounaalla syömässä tunisialaista ruokaa. Aziz lupasi, että ainakin perjantaina saadaan syödä tunisialaista couscousia ja muuta tunisialaista ruokaa. Sitä onkin jo odotettu, sillä hyvää ruokapaikkaa on välillä ollut vaikea löytää. Ruoka oli hyvää ja todella halpaa. Annos taisi maksaa 3,6 dinaaria... Pikaisen lounaan jälkeen hypättiin taas bussiin ja suunnaksi otettiin Tozeur. Koska matkaa oli jäljellä vielä monta tuntia, pysähdyttiin ostamaan paikallisia makeisia, hyvä esimerkki on Makrouth, makea leivonnainen, jossa on taateli-täyte. Makeisia oli monia erilaisia ja ne myytiin kilohinnalla. Kalleimmat taisivat maksaa 7 dinaaria kilo, ei siis hinnat olleet mitkään päätä huimaavat. Parasta oli se, että kaikkea sai maistaa ilmaiseksi, eihän sitä kukaan halua ostaa jotain, mistä ei tiedä miltä se maistuu :).

Ensimmäinen yö vietettiin Tozeurissa, ElOued Residencessä. Hetki meni, ennen kuin löydettiin oikea hotelli, tiellä nimittäin oli useampi samanlainen portti ja hotelli ei ollut ihan tien vieressä, joten taisi olla kolmas yritys, jolla löydettiin oikeaan osoitteeseen. Paras asia hotellissa oli Rex, hotellin omistajan koira. Alkaa olla melkoinen ikävä sessuja kotona ja kulkukissoja ja -koiria ei oikeen voi mennä silittelemään, vaikka yksi kissa aina yrittää tullakkin hieromaan itseään jalkoihin kämpillä. Rex sitä vastoin oli lemmikki, joten sitä tuli avaimia odotellessa rapsutettua. Kuvia tuli myös otettua illan aikana koirakuva kiintiö täyteen :). Huoneet oli hotellissa ihan ok. Liian monta ihmistä vaan taisi tulla hotelliin yhtäaikaa, joten muutaman kerran sähköt pätkäisi ja ilmastointi ei kunnolla toiminut jokaisessa huoneessa. En muuten ihan hetkeen valita, jos hanasta ei tule kuin kylmää vettä. Meidän huoneen suihkusta tuli nimittäin vain kuumaa. Melko pikainen suihku tuli otettua... Alkuilta vietettiin uima-altaassa. Allas oli melko pieni, mutta sopu sijaa antaa ja kaikki halukkaat mahtuivat altaaseen.

Rex

Uinnin jälkeen Aziz antoi meille 15 minuuttia aikaa käydä suihkussa ja valmistautua Medinaan lähtöön. Luulisi, että aika olisi aivan liian lyhyt, mutta kuten ennenkin kaikki tytöt oli ajoissa valmiina, kun taas useampaakin poikaa jouduttiin odottelemaan. Medinaan mennessä pysähdyttiin muutaman kerran kysymään tietä. Matkalla oli todella hienoja kuvioita tehty tiilillä muureihin. Medinassa mentiin Kansainväliseen kahvioon teelle. Kierreltiin ja ihasteltiin paikkaa, kunnes Aziz ja Moez kertoivat, että paikan omistaja opettaa meitä soittamaan djembe-rummuilla paikallisia rytmejä. Jakoivat kaikille rummut ja Moez kaivoi takahuoneesta perinteisiä asujakin :). Paikan omistaja kertoi, että paikka on Crazy-house (Hullu-talo). Esitteli ensin Afrikan ja lähialueiden rytmejä ja opetti yhden helpon meille. Sitten tanssittiin ja pidettiin hauskaa, mana mana manaa ;)... Hotellilla syötiin päivällinen altaan reunalla. Syönnin jälkeen hypättiin altaaseen ja loppuilta istuttiin poikien huoneen terassilla. Dudu hommasi jostain palmussa kasvavista hedelmistä tehtyä juomaa. Puoli yhden aikoihin kömmittiin huoneisiin nukkumaan.

Café cultural aka crazy house

Djembe-rummut

Meri ja Jamil

Friday, July 13

07h00: Breakfast (and prepare your bags) (07h00 I insist).
07h30: Departure with 4*4 cars for rally in dunes in the desert
- Ong Jemel
- Starwars making off site
- Chebika with its palm trees and mini waterfall
- Tamarza gives a breathtaking view of the region with its river gorges
13h00: Back to the residence for lunch and bags.
14h00: Departure for Douz.
15h30: Break in "Chott ElJerid"
17h30: Arrival to Douz: Camel ride
19h00: Departure for Matmata.
20h30: Arrival to Hotel Diar El BARBAR
21h00: Dinner
22h00: Free program; Swimming pool

Perjantaina herätys oli ennen seitsemää. Aamupala syötiin hotellilla, pakattiin kamerat, hatut ja vesipullot mukaan ja jakaannuttiin kuuden hengen ryhmiin. Seitsemäs jäsen oli aina joku Iaestelainen. Meidän ryhmässä oli minun lisäkseni Ruth, Betty, Majd, Amalia, Fenia ja Dudu. Hypättiin maastureiden kyytiin ja suunnaksi otettiin aavikko. Lähtiessä pysähdyttiin vielä ostamaan kylmää vettä, vesi nimittäin lämpeää varmaan 30 asteiseksi melko nopeasti, varsinkin kun ollaan aavikolla, joten kylmää vettä (suoraan pakkasesta) ostetaan aina tilaisuuden tullen. Aavikolla ajettiin ylös alas hiekkadyynejä. Melko villi tunne on mennä alas pystysuoraa dyynin laitaa ;). Ensimmäinen pysähdys tehtiin Starwarsin kuvauspaikalla. Samassa paikassa otettiin myös ryhmähyppykuvat dyynillä. On muuten älyttömän rankkaa hommaa kiivetä dyyniä ylös ja juosta alas ;). Hiekkaa oli sen jälkeen joka paikassa.

Starwarsia ja dyynejä

Betty Starwars- kulisseissa

Hypättiin takaisin autoihin ja jatkettiin matkaa. Ajettiin kunnon rallia ylös alas dyynejä sekä dyynien sivustaa niin, että oltiin välillä melkein kyljellään. Hauskaa oli ainakin meidän autossa :). Kohta edessä siinsi Ong Jemel, Kameli-kallio. Nimensä on saanut kamelia muistuttavasta ulkomuodostaan. Kiivettiin kallion päälle ja ihasteltiin maisemia. Maisemat oli hienot joka suuntaan, ei kovin usein pääse aavikkoa ihastelemaan.

Porukkaa Ong Jemelillä

Ong Jemeliltä matkaa jatkettiin kohti Chebikaa. Siellä päästiin patikoimaan vähän lisää, sillä käytiin katsomassa hienoja maisemia, vanhojen talojen raunioita, ja mikä tärkeintä, lähdettä, jossa oli viileää(!) juomakelpoista vettä :). Kaikki vähänkään viilentävä otetaan täällä vastaan, varsinkin kun ollaan Saharassa lämpöaallon aikaan. Kierreltiin ja katseltiin paikat, kunnes oli aika siirtyä vesiputoukselle Tamarzaan. Sinne päästäksemme meidän piti ajaa ylös vuoren seinämää pitkin. Tie oli kapea ja mutkainen, nopeusrajoituskin oli 20-30km/h. Vesiputoukselle kuitenkin päästiin. Vuosia sitten putous on ollut todella iso ja vettä on ollut nelisen metriä. Pari vuotta sitten rankkasateet muutti maanmuotoja niin rajusti, että vesiputous pienenee vuosi vuodelta ja vettä on enää puoleen pohkeeseen asti. Kaikesta huolimatta oli mahtavaa seisoa putouksen alla, kun viileää vettä ryöppysi päälle :D. Siellä vietettiinkin aikaa ennen kuin oli aika lähteä. Ostettiin huiveja päähän laitettavaksi, sillä pojat tinkasi ne meille halvalla. Kun lähdettiin takaisin hotellille, oli melkoinen yllätys huomata, että kello oli 11, vaikka oli tehty ja nähty jo niin paljon.

Ennen tämä oli merenpohjaa

Kyllähän me turvavyötä käytetään... verhonpidikkeenä

Vesiputous

Hotellilta haettiin tavarat ja hypättiin bussiin. Ennen reissuun lähtöä Aziz uhkasi, että jos joku on myöhässä, hänet jätetään jälkeen. Nyt lähdettiin ajamaan ja hetken päästä huomattiin, että Robert puuttuu. Pysähdyttiin kuitenkin odottamaan ja Bassem kävi hakemassa Robertinkin mukaan. Lounaaksi syötiin tunisialaista couscousia. Kaikki täällä on muuten ihan ihmeissään, kun kerron, että Suomessakin syödään couscousia :). Toisaalta Pandu  oli ihmeissään, että Intian ulkopuolella syödään riisiä... CousCous oli herkullista ja hyvän aterian jälkeen oli mukava jatkaa matkaa Douzia kohti. Koska oltiin vähän myöhässä aikataulusta, jätettiin välistä pysähdys Chott ElJeridissä, eli suolajärvellä. Illan ohjelmanumero oli kameliratsastus Saharassa. Päälle puettiin vähän perinteisemmät vaatteet suojaksi auringolta ja hiekalta. Hypättiin kameleiden selkään ja lähdettiin liikkeelle. Oli muuten melko villi tunne, kun kameli nousi seisomaan, melko jyrkissä kulmissa tuli välissä istuttua :). Kuljettiin kaikki porukassa aavikolle jonkun matkaa. Kamelin kyydissä oli mukava istuskella ja kun liikkeeseen tottui, ei tarvinnut edes pitää kiinni, sillä vaikka meno oli keinuvaa, se oli silti tasaista. Pysähdyttiin puolessa välissä lepotauolle ja halukkaat saivat käydä ratsastamassa hevosella pientä maksua vastaan. Kamelin laskeutuminen maahan oli muuten myös melkoinen kokemus, onneksi oli hyvä istumapaikka selässä, kameli nimittäin laski ensin etupäänsä polvien varaan, sitten takapäänsä alas ja lopuksi etupäänsä alas asti. Kyydissä oli siis ensin katse kohti maata, sitten taivasta ja lopuksi taas normaalisti  maan pinnan suuntaisesti :D. Otettiin kuvia ja vietettiin aikaa aavikolla. Lähtiessä oli vähän: "Hetkinen, minne ihmeeseen minä parkkeerasinkaan kamelini?" -olo. Kaikki löysivät kamelinsa ja päästiin turvallisesti takaisin. Kamelien jälkeen osa porukasta kävi vielä ajelemassa mönkijöillä.

Varokaa kameleita

Porukka valmiina kameli-ratsastukseen

Moez

Ruth

Sahara

Kamelit tauolla

Melko myöhään otettiin suunta kohti hotellia. Tällä kertaa oli vuorossa Hotel Diar El BarBar Matmatassa. Hotelliin saavuttaessa jätettiin tavarat respaan ja mentiin suoraan päivälliselle. Aziz ja Moez selvitteli huoneet sillä aikaa ja toivat huoneen avaimia meille syönnin aikana. Hotelli oli melko hieno 4 tähden hotelli. Ainoa ongelma oli, että kunnolliset kyltit huoneiden sijainneista puuttui ja kaikilla menikin aikaa löytää huoneensa. Oli huvittava katsella aukiolla, kun joka puolella kulki eksynyttä porukkaa etsimässä huoneitaan. Kaikki kuitenkin löysivät huoneensa ja mitäpä muutakaan olisi illalla tehty, kuin menty altaalle uimaan :). Allas oli iso, mutta se oli myös mahdottoman syvä. Jalat ylsi pohjaan vaan parin metrin matkalla altaan päädystä ja ennen puolta väliä vettä oli jo yli 2 metriä... Pelailtiin, uitiin ja istuskeltiin altaan laidalla. Oltiin Bettinan kanssa jo aikaisemmin puhuttu, että halutaan nähdä tähdet aavikolla. Vaikka nyt ei ihan autiolla aavikolla oltukkaan, päätettiin käydä pikaisesti suihkussa ja lähteä tiirailemaan taivasta. Altaalla käytiin kysymässä jotakuta mukaan, sillä ei viitsitty kahdestaan lähteä hotellin ulkopuolelle keskellä yötä. Bassem onneksi lähti meidän mukaan henkivartijaksi ;). Käveltiin vähän matkaa tietä pitkin, että hotellin valot ei häikäisseet taivasta. Näky oli mahtava. Tähtiä oli paljon enemmän kuin olisi ikinä voinut edes kuvitella. Lisäksi nähtiin useita pieniä tähdenlentoja, joita olisi ollut mahdotonta nähdä yhtään valoisammassa. Jonkin aikaa seisoskeltiin tiellä tähtiä ihastelemassa ja juttelemassa, kunnes oli aika suunnata nukkumaan. Kello taisi olla lähellä yhtä...

Hotellin sisäpihaa

Saturday, July 14

4h30/05h00: Breakfast (and prepare your bags) (I’m not joking guys!!!4h30 AWAKE!!!!!!!!!!!)
05h30: Departure for Djerba.
08h30: Arrival to Djerba(Bags in bus)
09h00: Departure to an excursion by PIRATE SHIP to discover the island of "flamant roses":
- Traditional fishing
- Swimming
- Lunch with animation, dances and folklore show
15h00: Back to Djerba Island
16h00: Arrival to Hotel Diar Taoufik
16h30: Free program: Sightseeing/Museums/Medina/Swimming pool…
20h00: Dinner
21h00: Free program
23h00: Disco (not compulsory and not included in the fees)

Kyllä, herättiin ennen auringon nousua, kello 4.30. Tavarat oli pakattu jo ennen nukkumaan menoa valmiiksi, että sai 5 minuuttia nukkua pidempään. Aamupala oli ihan hyvä ja sen jälkeen mentiin tutustumaan lähellä olevaan perinteiseen taloon aavikolla. Talot rakennetaan kuuman päivän ja viileän yön takia maan alle. Tässä talossa asui vanhemman puoleinen pariskunta ja saimme seurata heidän arkitoimiaan, mm. leivän paistoa ja viljan jauhamista perinteisillä välineillä. Saimme myös tutustua taloon. Pariskunta tarjosi meille vieraanvaraisuuttaan juuri leivottua leipää oliiviöljyn ja teen kanssa. Saatiin syödä siis vielä toinen aamupala ennen lähtöä. Bussissa oli melko hiljaista, kun suunnattin Djerbaan. Kaikki oli väsyneitä ja lisäksi pojat huusi niin paljon edellinenä iltana, että kaikilla oli ääni käheänä. Mikä ihana rauha ja hiljaisuus :D.

Perinteinen talo

Talon isäntä

Vasta paistettua leipää ja oliivi-öljyä

Auringonnousu

Djerba on saari, jonne päästäkseen pitää mennä lautalla. Lautta on normaali julkinen kulkuväline, jota ihmiset käyttävät päästäkseen mm. töihin. Se tarkoitti pitkää odotusta, vaikka lauttoja olikin useampi. Onneksi bussissa oli ilmastointi, ilman sitä auringossa odottelu olisi ollut melko tuskaista. Lautalla bussin moottori piti sammuttaa, joten noustiin ulos katsomaan maisemia. Matka maksoi muuten vain muutaman dinaarin, maksu on ajoneuvokohtainen, eikä edes bussilta sen korkeampi. Lautan jälkeen piti ajaa vielä jonkin matkaa ja oltiin taas vähän myöhässä. Aziz sanoi, että meillä on 30 sekunttia aikaa nousta ulos bussista tai myöhästytään Pirate-boatista. Satamassa bussi tyhjeni kyllä nopeasti, mutta silti oltiin liian myöhässä, jouduttiin siis kuluttamaan aikaa satamassa ja odottamaan puoli tuntia, että yksi laivoista palasi hakemaan meidät.

Laivalla ei ollut paljoa porukkaa meidän lisäksi, joten pistettiin kunnon bileet pystyyn. Laivalla saavuttiin Flamingo-islandille. Siellä oli ensimmäisenä vuorossa lounas, sillä tultiin niin myöhään perille. Ruoka tuotiin rumpujen ja huilujen säestämänä ja sitä juhlistettiin tanssimalla :). Ruuaksi oli couscousia, aamulla kalastettua kalaa ja paljon muuta. Jälkiruuaksi saatiin vesimeloneita. Syönnin jälkeen mentiin uimaan. Hiekka oli todella kuumaa, joten kenkiä ei pystynyt kovin aikaisin ottamaan pois jalasta. Vesi oli ihanan turkoosia ja todella kirkasta. Se oli myös lämmintä. Tuli Nallikari mieleen, sillä joutui kävelemään melko kauas ennen kuin vesi oli kunnolla syvää :). Uinnin jälkeen olikin aika suunnata takaisin laivalle. Tällä kertaa mentiin kaikkien muiden kanssa yhtä matkaa, joten laiva oli täydempi kuin tullessa. Se ei tunnelmaa haitannut, päin vastoin. Tanssittiin tunisialaisen musiikin tahtiin, samoin kuin macharenan ;).

Lounaan tarjoilu

Lounas

Majd ja kaikkien hatut

Djerbassa hypättiin bussiin ja suunnattiin hotelliin. Hotellina oli Hotel Dar Taoufik. Huoneet oli hyvät ja ilmastointi toimi. Kaikki oli järkky väsyneitä. Suunnattiin kuitenkin uima-altaalle, se oli keskellä hotellin pihaa ja huoneet oli ympärillä, matka ei siis ollut pitkä. Osa porukasta halusi lähteä rannalle, sekään ei kuulemma ollut kaukana. Jotenkin kuitenkin ainakaan itseä ei houkuttanut suolavesi ja erityisesti hiekka, kun vaihtoehtona oli uima-allas. Oli muuten toisesta päästä niin matala, että pystyi istumaan pohjassa ja pitämään pään pinnalla. Ajateltiin ensin Bettyn kanssa lähteä katsomaan Medinaa, mutta väsymys vei lopulta voiton ja jäätiin altaalle.

Päivällinen syötiin hotellilla. Ruoka oli ihan hyvää ja jälkiruuaksi oli taas tuoreita meloneita. Päivällisen jälkeen osa meni pariksi tunniksi nukkumaan, sillä myöhemmin oli mahdollisuus lähteä yökerhoon. Osan porukan kanssa jäätiin istumaan altaan laidalle juttelemaan. Jossain vaiheessa alettiin pelaamaan sanan arvaus -peliä. Jokainen sanoi sanan omalla kielellään ja muiden piti arvata mitä se tarkoittaa. Sana piti olla jotain minkä pystyi näkemään paikalta jossa istuttiin. Puoli 11 yökerhoon menijät lähtivät ja me loput jäätiin istuskelemaan altaalle. Myöhemmin käytiin kävelemässä ja katsottiin valokuvia siihen astisesta reissusta. Nukkumaan mentiin joskus kahden jälkeen. Yökerhossa olijat tulivat takaisin neljän aikoihin.


Sunday, July 15

08h00: Breakfast
08h30: Departure for a tour in Djerbe "Gallala"
  Departure to ElJem
13h30: Lunch in Mahres (near Sfax) not included in the fees
16h30: Arrival to El Jem - visit of the Arena
18h00: Departure to Tunis
21h00: End of the Big South Trip :(

Aamulla heräiltiin kahdeksan aikaan. Aamupalalla oli todella väsynyttä porukkaa. Camillea ja Omaria saatiin taas odottaa, eivät olleet heränneet ja eivät ehtineet edes aamupalalle. Vähän matkan päässä pysähdyttiin paikkaan, josta pystyttiin ostamaan matkamuistoja. Puoli tuntia oli aikaa kierrellä ja kyllä sieltä jotain mukaankin tarttui. Ajettiin tunteja, välillä mentiin takaisin mantereelle lautalla, muun ajan melkein kaikki nukkui. Univelkaa on kertynyt ihan hirveät määrät tämän reissun aikana. Ei pysähdytty lounaalle, sillä meidän piti ehtiä katsomaan Arena El Jemissä ennen kuutta. Pysähdyttiin vain huoltoasemalla ostamassa sämpylät ja juomista ja jatkettiin matkaa. Arena oli todella hieno. Otettiin yksi ryhmäkuva ja sen jälkeen saatiin kulkea vapaasti tutkimassa Arenaa. Majdin ja Chrisin kanssa kierrettiin joka paikka ja otettiin paljon kuvia. El Jemistä oli vielä kolmisen tuntia ajoa jäljellä La Gouletteen. Kaikki oli nukkuneet koko päivän, joten oltiin vähän pirteämpiä. Bussi pysähtyi kämpän edessä 20.58, melko hyvin suunniteltu aikataulu siis siltä osin ;).

Arena

Auringonlasku

Etelän reissu oli mahtava. Miljoonia muistoja, lukuisia uusia kokemuksia ja tuhansia kuvia rikkaampana palattiin takaisin arkeen. Kiitos kaikille reissussa mukana olleille ja erityisesti Iaestelaisille retken järjestämisestä ♥.