Zaghouan

Perjantaina saimme viimein kämppämme täyteen, sillä Fenia saapui juuri sopivasti retkelle Kreikasta. Nyt on siis 3 arkkitehtiä, 2 rakennusinsinööriä ja ohjelmoija.

Eilen oli vuorossa kesän toinen retki, suuntana Zaghouan ja aiheena kulttuuri ja vaellus.

Bussi starttasi (noin suunnilleen) yhdeksältä (aikataulussa luki 7.30, mutta se kuulemma tarkoitti yhdeksää Tunisian aikaa ;D). Meno bussissa oli melko railakasta ja matka sujui rattoisasti. Ainoa huono puoli oli tupakkatauot. Tai siis niiden puute. Mitä sitä turhaan taukoja pitämään, kun bussissakin voi polttaa. Onneksi suurin osa tupakoitsijoista otti meidät tupakoimattomat huomioon polttamalla ikkunan tai avoimen oven vieressä toisessa päässä bussia.

Zaghouaniin saavuttuamme hyppäsimme bussista ulos ja lähdimme kohti vuorta. Meillä oli paikallinen opas, joka tunsi varmasti jokaisen kiven reitillä, sitä vauhtia nimittäin juoksi ylös ja alas kivikkoisia polkuja ohjaamassa levinnyttä porukkaa.

Ensin mentiin tietä pitkin

Välillä ihasteltiin paikallisia raunioita ja kuultiin paikan historiasta. Täällä on säilytetty mm. Tunisiin tullut vesi.

Fuad, Larissa, Betty, Fenia, Samyak, Omar, Jamil, Aziz, Ruth, Robert, Majd, Pandu, Camille ja Ewa. 

Maisemia ja tavoitteita

Välissä käytiin kaupunkia ihastelemassa ja syömässä lounasta, että jaksettiin jatkaa kiipeämistä.

Kaikilla oli vesipullot matkassa ja ne tulivat tarpeeseen

Välillä käytiin kaupungissa katselemassa.

Kaupunki ja muutaman moskeijan minareetit

Kaupungissa saatiin täytettyä vesupullot vuorelta tulevalta vedellä.

Kaupungin katuja

Kaupunki-kierroksen ja lounaan jälkeen jatkettiin matkaa kohti huipun valloitusta.

Opas johdatti porukkaa

Maisemia matkalta

Lisää maisemia

Matka taittui rattoisasti metsän siimeksessä

Robert ja Camille matkalla

Polku oli jyrkkä ja kivinen. Tauot olivat kuumuuden takia paikallaan.

Melko korkealla jo.

Viimeinkin huippu näkyvissä

Ensimmäiset huipulla: Robert, Camille, Majd, Ahmed, Ruth ja Ewa

Kaivosta saatiin kylmää vettä janoisille vaeltajille. Ei muuten ihan heti tule mieleen, milloin vesi olisi maistunut niin hyvälle.

Maisemia huipulta

Yllättäen huipulle pääsi myös tietä pitkin...

Viereisiä huippuja

Huipulla ollut kyltti

Paikallista kasvustoa

Seuraavaksi huipulle kiipesivät Jamil, Larissa ja Cristopfer 

Matkanjärjestäjä/synttärisankari Aziz huipulla

Bettykin pääsi huipulle, vaikka epäili asiaa alussa

Matkalla alaspäin

Bussissa äänestettiin, lähdetäänkö vielä toiseen paikkaa, mutta enemmistö halusi jättää sen toiseen kertaan. Loppuilta vietettiin läheisessä kahviossa :). Bussissa IAESTEn pojat esittelivät tanssitaitojaan ja osa innostui taistelemaan vesipulloilla kastellen kaikki muutkin siinä samalla ;).